Tuunaajan arkeen liittyy valtava määrä määrittelemätöntä tavaraa, joka usein näyttää asiaan vihkiytymättömän mielestä roinalta. Kuten kauniiden villapaitojen jäännöspalat, kun olen ensin leikannut ne tarkkaan rannekkeisiin ja pakkaspantoihin. Näistä "jämistä", joita en millään raaskinut heittää pois, syntyi Willattaren väriympyrä vanhaan kolhiintuneeseen kakkuvuokaan. Pyöreät villapalat päätyvät mm. rannekkeiden ruusunnupuiksi sulostuttamaan käyttäjänsä arkea.
Ensi kerralla taidan paljastaa, mihin käytän saumurijätteen, jota syntyy villaneulosta surautellessa..
 |
| Herkullista,vai mitä? Tällaiset värit täyttävät elämäni - olen onnekas. |
Minä toteutan samaa aatetta kirjansitomisessa syntyvässä paperisilpussa. Nepalipaperin palaset kerään yhteen pussiin uusiopaperia varten, isommat palat nippuun joulumarkkinoiden askartelupakkauksia varten. Kymmenen muovilaatikon torni sisältää kaikenlaista tarpeellista kuten litistettyjä kohvehtirasioiden kullanvärisiä sisuksia, korallin kappaleita, simpukankuoria, nauhoja, nappeja, farkunsaumoja ja ties mitä.
VastaaPoistaNiinpä. Suhtautumiseni hiukan muuttui, kun neljän pojan äitinä, 21 vuoden asumisen jälkeen siivosin ja perkasin vinttejä, perunakellareita, tallia jne. kaikista poisheittämättömistä aarteista. Sen jälkeen vielä kaksi muuttoa ja varastot ovat vähentyneet huomattavasti. Nyt voisi taas aloittaa keräämisen..
Poista